Häpeäkulttuurista häivepolitiikkaan

Alussa maa oli hajuton ja mauton. Nyt se on tajuton ja auton. Muuta politiikkaa ei enää ole kuin liikennepolitiikka. Eikä muuta käsitettä kehitykselle kuin tajuttoman kansa terapointi.

Ensin menetettiin kasvuympäristöön kuuluva luonnontaju, sitten demokratiaan kuuluva oikeudentaju. Lopulta meni myös suhteellisuudentaju.

Nyt kun maa on tajuton ja auton, koulut tarjoavat  tilalle mediatajua. Ratkaisuna kaikkeen. Ei haittaa mitään, vaikka politiikkaa tehdään pelkkinä liikenteenohjausratkaisuina, olipa kyseessä patamusta porvari tai vihreä vitsi, niin mediataju pelastaa ihmisen sortumasta sosiaalisen ympäristön tyhjiöihin.

Siihen hyvään aikaan, kun Suomi katsoi peiliin häpeäkulttuurin termein, olisi osattu sentään hävetä näitä soinilaisia fasisteja ja kepulaista konsensusta. Mediatajun korvattua ihmisaivoilta odotetun itsekritiikin on jäljellä pelkkää häivepolitiikkaa. Se taas on sellaista sipiläkauppaa äänestäjien kustannuksella, ettei yksikään tuleva historioitsija kehtaa siihen koskea.

Häivepolitiikan jäljiltä kansa on pelkkiä pelinappuloita. Ei ole paikkaa mistä itsensä tunnistaisi, ei tunnetta siitä, että politiikalla olisi mitään annettava - edes turpiin kriitikoilleen.

Häivepolitiikan jäljiltä kaikilla on vain... häivettävää.

Yhden asian puolueena vaaleissa "menestyneet" Vihreät saattavat vielä viettää muutaman krapulapäivän pidempään, sillä siellä muovikuusen alla tiedetään, ettei heitä kukaan kaipaa sen paremmin hallitukseen kuin muuhunkaan kukseen. Nolla-asialla menestyneet Kepun äänestäjät taas eivät uskalla pitää ääntä itsestään: heillä tässä on eniten häivettävää, koska mitään substanssia ei ole mitä puolueeltaan suuhunsa saisivat. Pian ei särvintäkään. Oma lukunsa ovat sitten persut, joiden ajamat asiat ovat aina miinusmerkkisiä. Mitä viihdeohjelmaa ne aikovat pyörittää Kepun kanssa, jää nähtäväksi samassa jatkumossa kuin antimaterian valjastaminen Maasta karkoituksiin.

Hesarissa hesalaiset kulttuurihenkilöt ilmaisevat huolensa siitä, että persut ja kepulaiset alkavat vääntää kiinni heidän apurahahanojaan. Politiikasta sinänsä eivät sano mitään. "Punavihreä" on niiden sanomana yhtä absurdi käsite kuin mitä se on väriasteikolla. Hittojoo, seuraavissa vaaleissa äänestän kommunisteja, jotta ei tarvitse vilkaista peiliin Hesarin kulttuuriosastoa lukiessa.

Hereillä on kynäväki, enää ei siis huolta...?