KALENTERI TULEVASTA

TULEVIA TAPAHTUMIA
9.-13.8. WorldCon Helsingissä
2.9. Työväenkirjallisuudenpäivä Tampereella
7.-8.10. Turun kirjamessuilla

maanantai 31. elokuuta 2015

Työnsankareita oikealla pistelaskulla


Kuluneen määritelmän mukaan työn ja harrastuksen ero on siinä, että työt on pakko tehdä. Työnsankari olisi siis se, joka pienimmällä mahdollisella motiivilla tekee senkin, mitä hänen EI olisi pakko tehdä.

Mutta mitä sitten on järjestötyö, johon kuitenkin hakeudutaan harrastuneisuuden vuoksi? Se on usein työläämpää kuin oikea työ, mutta ei se oikein tunnu harrastustukseltakaan, jos useimmat ihmiset tuntuvat liittyvän järjestöihin samalla tuumin kuin liittyvät harrastajalehden tilaajiksi: järjestöaktiivien tehtävä on toimia heidän ohjelmatoimistonaan.

Jälleen kerran paras määritelmä löytyy... ei suinkaan peilistä vaan peleistä!

Järjestöaktiivi voisi (halutessaan) diskursoida osuudestaan eeppisen seurapelin, sen perusteella, kuka uhraa eniten elämästään taidealansa järjestötoimintaan.

Pisteitä kerätään kaikesta mistä järjestötyö on pois: 3 p  jokaisesta keskeneräisestä projektista, 10 p päivätyöstä ja 5 p puolipäivätyöstä, 2 p kustakin säännöllisestä keikkatyöstä + 1 p per avustajasuhde mediaan; 4 p jokaisesta luottamustoimesta ja 1 p jokaisesta aktiiviharrastuksesta;  15 p parisuhteesta, 7 p kustakin lapsesta (yksinhuoltajille 12) ja 1 p per lemmikkieläin / puutarhapalsta. Ikävuosista voi saada pisteitä, jos on alle 20 v tai yli 60 v, mutta ne pitää erikseen anoa.

Johtopäätös:

Me ollaan työnsankareita kaikki, kun oikein pistein lasketaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti