KALENTERI TULEVASTA

BitteinSaari on osa Soikkelin BITTEIN SAARET -verkostoa

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA 2024

- 15.3. ja 22.3. käyn Kuopiossa
- toukokuussa osallistumme taas Åconiin
- tietokirjani Eroottinen elokuva ilmestyy syksyllä Oppianilta





sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Meru (elokuva)


On kahdenlaisia motiiveja vuorien valloittamiseen.
Toiset sanovat: "Koska se on siellä"
Toiset sanovat: "Koska tahdon niin."

Onko näillä kahdella motiivilla todella merkitsevää eroa?
Ehkä onkin.

Ensinnäkin on tietysti se tuhansien vuorituristien massa, joka jonottaa Himalajalla muiden ripustamille köysille perässään muiden kantamat eväät ja varusteet. Heidän motiivinsa on erottautua  miljoonista extreme-lajien harrastajista, jotka puolestaan yrittävät erottautua viinalla & pornolla  kovistelevasta kaveriporukastaan.

Toiseksi on vuorikiipeilijöitä, alpinisteja, joille kiipeäminen on aidosti elämäntapa. Näistäkin useimmille riittää haasteeksi ja motiiviksi, että he tietävät jonkin vaarallisen tehtävän olevan mahdollisen rajoilla. He voivat sanoa kuten astronautit: menemme Kuuhun koska se on siellä.

Mutta elokuvassa Meru tarina on vieläkin hurjempi. Se on vaikuttavin kuvaus vuorikiipeilystä mitä olen nähnyt tai lukenut, ja kaltaiselleni luontofiktion harrastajalle toki siksikin äimistyttävä, että kuudennen kerroksen parvekekin on minulle mahdoton paikka, ja koska en tiennyt mitään kyseisen vuoren valloituksesta.

Nähtyäni nolostuttavan sisäsiistin Everest-fiktion halusin kuitenkin nähdä jotain mikä vetäisi vertoa tänä vuonna lukemalleni Mountains of the Mind -kirjalle. Meru täytti nämä odotukset ja ylittikin moninerroin. Onneksi tämä pieni indie-elokuva on saatavilla bluray-julkaisuna.

Meru on 6660 metrin korkuinen vuori Himalajalla. Sille kiipeäminen ei ole sinänsä ennätys, mutta vuoren keskimmäiselle huipulle nouseva erityinen Shark's Fin -reitti on reitattu maailman vaikeimpiin. Nämä taustatiedot tosin jäävät Meru-dokumentissa harmillisen vähäiselle huomiolle, ja itseltäni ne menivät osittain ohitse jännitysfiiliksen alla.

Meru-dokumentti kertoo kolmesta alppinistista: Conrad Ankerista, Jimmy Chinistä, ja Renan Ozturkista. Mitä vähemmän tietää vuonna 2011 tapahtuneen kiipeämisen taustoista, sitä uskomattomampi ja yllättävämpi tarina tästä dokumentista piirtyy; fiktiona tätä ei ostaisi kukaan, niin tolkuttomilla tavoilla luonto ja kohtalo kääntyvät tätä kolmikkoa vastaan. Ja kun yllätyksiä tapahtuu, ne ovat sellaista kertaluokkaa, että pieninkin virhe on kirjaimellisesti langan varassa.


Videomateriaalin ainutlaatuisuus on se mikä tekee elokuvasta niin henkeäsalpaavan. Kamerat ovat nykyään niin pieniä ja kestäviä ja niiden läheisyyteen nämä elämäntapakiipijät ovat niin tottuneet, että dokumentin katsoja voi tuntea olevansa mukana siellä 6000 metrin korkeudessa - tyhjyyden ja taivaan välillä keikkumassa. Kaltaiselleni huimausherkälle ihmiselle pelkkä katsominen oli viedä jalat alta. Kamerapitoinen äärimmäinen elämäntapa takaa lisäksi sen, että nämä kolme kiipijää ovat rennon avoimia kertoessaan päätöksistä, joissa aiheena on oma ja kaverin elämä.

Kaiken bonuksena on kommentoijaksi valittu Jan Krakauer, kiipeilykertomusten luottohenkilö jos kuka. Toki elokuvan kertojaäänissä kalskahtaa amerikkalainen "can do" -sankaripuhe, mutta Merun nähtyään alkaa uskoa, että ihmisLAJIA täytyy olla useampi tiettyihin suorituksiin pystyäkseen. Mikään sotanäyttämöllä osoitettu rohkeus ei ole sama asia kuin se TAHDON varassa toimiva toiminta mitä Meru kuvittaa.

Merun katsominen on hyvää lääkettä arjen turvallisuusähkylle JA kaikelle extreme-lajien testosteronipitoiselle melulle. Kuten eräs Merun katsoneista totesi arvostelussaan:
"If you think Everst is hard, just wait until you see Meru's Shark's Fin towards the top of the mountain, a 4,000 ft climb straight up of solid rock."

Tämä on niitä dokumentteja, jotka katsotaan aiheen ja tarinan vuoksi, ei komposition tai teknisen nokkeluuden ansiosta. Tietokoneanimoinnin ja luontokuvien imellytetty yhdistely voivat toki tehdä ekankin katsomiskerran sietämättömän ärsyttäväksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti