KALENTERI TULEVASTA

BitteinSaari on osa Soikkelin BITTEIN SAARET -verkostoa

TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA 2024

- 15.3. ja 22.3. käyn Kuopiossa
- toukokuussa osallistumme taas Åconiin
- tietokirjani Eroottinen elokuva ilmestyy syksyllä Oppianilta





tiistai 24. tammikuuta 2017

Valmistujaiset (elokuva)

"Sinua kysytään, Romeo", sanoo rakastajatar miehelle, joka näyttää enemmän bulgarialaiselta rekkakuskilta kuin latinorakastajalta. Mutta hetken päästä elokuvan katsoja tajuaa, että miehen nimi tosiaankin on Romeo. Eikä kohtauksessa ole mitään humoristista.

Cristian Mungiun Valmistujaiset-elokuvassa (2016) ironia on niin syvällä ja niin synkkkää, ettei näkemänsä ja olettamansa eriävyyttä tule ajatelleeksi ennen kuin filmin päättyessä. Tämä todistaa aitoa elokuvallista ajattelua. Jopa alkukohtauksen merkitys avautuu vasta kun katsoja luopuu päähenkilö Romeon lailla paranoideista oletuksista.

Ehkä tätä elokuvaa pitäisikin verrata ennemmin Haneken Kätketty-elokuvan tapaan käsitellä historian läsnäoloa nykyhetkessä kuin Kieslowskin psykopatologisiin moraliteetteihin.

Valmistujaiset-elokuvaa on vähätelty, koska se ei ole läntisille katsojille yhtä ainutlaatuisen järkyttävä kuin Mungiun edelliset ohjaukset. Mutta vahva ja viisas kansankuvaaja Mungiu on edelleenkin.

Tytär edustaa omatuntoa postkommunistisessa mytologiassa.
Vetävän tarinan viettämänä kerronnan erityisyys avautuu jälkikäteen: mitä oikein äsken näinkään? Miksi kaikki sai alkunsa ikkunaan heitetystä kivestä - ja kenen kannalta se oli merkki jostakin muusta kuin pihalle syntyneestä kivikasasta?!? Miksi Romeo on niin epäileväinen, muutoin kuin siksi, että hän on viimeinen hyvä ihminen korruptoituneessa yhteiskunnassa? Sanoiko tuo poliisipäällikkö tosiaankin, että "Lääkäri suositteli minulle marmorikuulia" ?!?

Valmistujaiset kertoo modernimmasta Romaniasta kuin Mungiun edelliset, ehkäpä jo eksploitaatioksi laskettavat filmit. Keskipisteeksi otettu yläluokkainen perhe mahdollistaa Romanian yhteydessä analyyttisemmän paljastustarinan petoksen pienistä kerroksista, analysoivan viillon ylhäältä alaspäin, kuin muissa viime vuosien eurooppalaisissa kansankuvauksissa.

Edelleenkin Mungiun realismi on purevampaa kuin mikään muu kaupallisessa ohjelmistossa tarjolla oleva filmi, ja tarjoaa pätevän opetuksen siitä, miten moraalikysymykset muuttuvat kun niissä toimitaan lasten tai rakkauden todistaessa. Lopulta Romeo tyytyy ottamaan vastuun vain omasta muutoksestaan, ei seuraavan sukupolven. Romeo on Romania.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti